torstai 19. maaliskuuta 2015

17.3. ROC van Amsterdam


Tiistaipäivä olikin varsin tiivis, sillä iltapäiväksi siirryimme vielä Hollannin suurimpaan ammattioppilaitokseen, 38 000 opiskelijan ROC van Amsterdamiin. Tarkempi tutustuminen Utrechtiin sai jäädä toiseen kertaan, sillä nyt ehdimme vain napata pestopatongit kainaloon ja hypätä takaisin junaan.Roc van  Amsterdamissa on toimipaikkoja  yhdeksän ja me vierailimme 4000 opiskelijan oppilaitoksessa, mihin on keskitetty sosiaali- ja terveysalat. Kansallisuuksia ROC van Amsterdamissa on huikeat 172.




Erityisen tuen päällikkö Jomara Riesebosch esitteli tuen järjestämisen prosessia, minkä hän on itse suunnitellut ja organisoinut :

Vastuuope => Pluscoach => Care Coordinator

Kun huoli opiskelijasta herää, on ensimmäinen vastuuhenkilö ryhmän mentori (vastuuopettaja). Vastuuopettajan tukena on ”pluscoach”, joka strukturoi opiskelijan opintoja. Mikäli pluscoachin tuki ei riitä, opiskelija ohjataan ”care-coordinatorille”. Näitä koordinaattoreita on 12. He ovat eri koulutusalojen opettajia, joiden viikkotuntiresurssista on varattu keskimäärin yksi työpäivä tehostettuun ohjaukseen. Valtaosa opiskelijoiden tuen tarpeista saadaan hoidettua tällä prosessilla.  Systeemi kuulosti todella toimivalta ja tulokset olivatkin loistavia.

Mikäli opiskelijan tarvitsema tuki on tiiviimpää ja vaatii pidempää selvittelyä, care- coordinaatorit ohjaavat erityisen tuen asiantuntijaryhmään. Tähän ryhmään kuuluu 16 eri alojen asiantuntijaa. Tämän asiantuntijaryhmän rakenne tuntui vastaavan suomalaista opiskeluhuoltoryhmää. Iso osa työntekijöistä on kaupungin maksamia, mutta toimipaikka on saanut täysin itse organisoida kaupungin tarjoaman resurssin ja tähän järjestelyyn oltiin tyytyväisiä.

 
 

 ( Kiertelimme hyvinvoinnin koulutusalalla: Tässä hammashoidon harjoittelua :)


Mikäli opiskelija haluaa saamastaan tuestaan huolimatta keskeyttää opintonsa tai vaihtaa alaa, hänet ohjataan 12 viikkoa kestävälle kurssille, mihin on resursoitu kaksi erityisopettajaa. Kurssin aikana haetaan uutta suuntaa jatkosuunnitelmille ja motivoidaan opintojen jatkamiseen. Tänä lukuvuonna 28 opiskelijaa on suorittanut kurssin ja vain yksi heistä on keskeyttänyt opintonsa. Koko toimipaikan keskeyttämisprosentti on ihmeellisen alhainen, alle 5 %.

Jotakin tehdään ilmeisesti todella oikein, sillä Hollannissa oppilaitosten pitää ottaa sisään lähestulkoon kaikki halukkaat. Tätä olemme hämmästelleet kovasti, kun Suomessahan (varsinkin erityisammattioppilaitoksissa) opiskelijavalinta on hyvin harkittu prosessi ja iso osa hakevista opiskelijoista jää kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Hollantilaiset puolestaan kummastelevat sitä miten Suomessa voi joku jäädä kotiin tai ilman koulupaikkaa. Olemmekin useaan otteeseen todenneet, että voisimme oppia toisiltamme paljonkin.

Oppilaitos ei voi kieltäytyä opiskelijan vastaanottamisesta, mutta tuen tarve arvioidaan huolellisesti jo edellisenä keväänä yhteistyössä perusopetuksen ja sosiaalitoimen/terveydenhuollon kanssa. Opintoja edeltävään tukeen satsataan paljon. Mikäli oppilaitos ei pysty tarjoamaan opiskelijan tarvitsemaa tukea, pitää oppilaitoksen selvittää tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa vaihtoehtoinen jatkopaikka. Varsinaisia erityisammattioppilaitoksia ei ole, mutta toimintakeskuksia ja työkeskuksia on kunnissa hyvin tarjolla.


Yhteistyö jo perusopetuksen ja sosiaalitoimen kanssa on tiivistä, sillä tuen tarvetta Hollannissa on tuskin yhtään vähemmän kuin meilläkään. Jomaran mukaan siirtyminen edeltävään tukeen ei ole sujunut täysin kivuttomasti, mutta hyvät tulokset ovat puoltaneet sen jatkoa. Myös tutkinnon neliportaisuus keventää huomattavasti opintojen etenemistä silloin, kun  opiskelijan resurssit ovat syystä tai toisesta rajalliset.

Ilahduttava ammattinimike on kaupungin tarjoama ”school attendance officer”, joka on kaksi päivää viikossa toimipaikassa. Laki velvoittaa alle 18-vuotiaan läsnäoloon koulussa ja mikäli luvattomia poissaoloja alkaa kertymään, vanhemmat saavat sakon. School attendance officer selvittelee poissaoloja ja ohjaa tuen piiriin, mikäli poissaolojen syihin liittyy selvittelyn ja ohjauksen tarvetta.

Elokuussa 2014 voimaan astunut laki velvoittaa oppilaitoksia järjestämään erityisopiskelijan tarvitseman tuen. Oppilaitokset saavat valtiolta ison määrärahan, minkä käyttämisestä oppilaitos vastaa. Tähän mennessä onkin ollut mielenkiintoista nähdä kuinka eri lailla oppilaitokset saman maan sisällä toimivat.

Tämä iltapäivänä oli tähän astisista vierailukohteistamme oli opiskeluhyvinvoinnin kannalta antoisin.Lopuksi kokoonnuimme vielä mukavaan yhteiseen hetkeen koko tiimin kanssa, vapaamuotoista ja luontevaa yhteisöllisyyttä on oppilaitoksissa paljon, joka näkyy yleisenä välittömyytenä sekä henkilökunnan kesken että opiskelijoiden kanssa. Siitä voisimme ottaa oppia.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti