lauantai 21. maaliskuuta 2015

20.3. Summary





Viikko Hollannissa alkaa lähestyä loppuaan ja on aika vetää yhteen oppimiskokemuksia. Olemme nähneet ja kokeneet paljon ammatillisesti, mutta samalla myös paljon muuta hollantilaista elämänmenoa matkustaessamme eri puolilla maata. Antoisat keskustelut paikallisten ihmisten kanssa ovat auttaneet meitä muodostamaan käsitystä hollantilaisesta kulttuurista. 

Tässä joitakin keskeisimpiä  mietteitämme matkan annista: 


  • Kaikki toisen asteen opiskelijat saavat Hollanissa opiskelupaikan eikä sitä tarvitse erikseen hakea. Hollannissa ei ole sellaista vaihtoehtoa, että 15-16- vuotias nuori jäisi ilman opiskelupaikkaa tai kotiin. Ohjauksella pyritään löytämään nuorelle oikea paikka. Miten tällainen voisi toimia meillä?
  • Valtio tukee oppilaitoksia taloudellisesti hyvin ja isona yhteisenä tavoitteena on keskeytysten minimointi, joka on myös kirjattu lainsäädäntöön. 
  • Poissaolojen seuranta on tehokasta ja siihen on satsattu resursseja sekä kunnan että oppilaitoksen taholta. 
  • AMEO-verkoston hyvinvointipalveluiden keskinäinen sekä kansainvälinen yhteistyö on saatu tällä viikolla hyvin käyntiin ja toivomme molemmille jatkoa tulevaisuudessa.
  • Pakkaamme varmasti reppuumme myös paljon mietteitä paikallisesta tavasta suhtautua ihmisiin ja asioihin. Oikean ohjauksen, osaamisen ja riittävän henkilöstön lisäksi tarvitaan myös oikeaa asennetta.


    • Oppimistulosten lisäksi oppimisympäristön vuorovaikutuksella on iso merkitys. Oppimisympäristöt myös mahdollistavat tämän. Jokaisessa paikassa jossa kävimme oli lämmin, välittävä ja rento tunnelma, mutta samalla tehtiin tosi kovasti töitä. Ehkä ajatus siitä kiteytyy HAN:nin opettajalta Paolalta saamamme korttiin, jonka teksti suomennettuna kuuluu: " Jos mikään muu ei auta, voit aina antaa rakkautta"







    torstai 19. maaliskuuta 2015

    18.3. ROC Freese Port/ Sneek




    Keskiviikkona oli taas vuorossa autoilua kun lähdimme aikaisin aamulla vuokra-autolla Pohjois-Hollantiin, 30 000 asukkaan Sneekiin.  Vastuutehtäviä on vaihdettu tänään siten, että Keskuspuisto ja Bovallius hoitavat takapenkiltä käsin blogia ja Validia etupenkiltä navigointia kaksikielisesti. Luovi ajaa hienosti sumuisessa merimaisemassa Kiipulan valvoessa yleistä järjestystä. Ryhmän työnjako sujuu edelleen mallikkaasti lukuun ottamatta kotimaista navigaattoriamme Pirkkoa, joka ei kerta kaikkiaan ole osoittanut minkäänlaisia yhteistyön merkkejä. Tästä syystä Pirkko saa jäädä hotellille lepäämään.








    Sneekissä on ROC Friese Poortin toimipaikka, eli se kuuluu samaan oppilaitokseen, missä vierailimme maanantaina. Sneekissä on erityisen paljon Level 1:llä olevia opiskelijoita, joten tarkoitus oli syventyä nimenomaan tapoihin, miten Level 1 on järjestetty ja minkälaista tukea opiskelijat tarvitsevat. Sneekissä on 2700 opiskelijaa, joista n. 80 opiskelijaa on Level 1:n opiskelijoita. Opiskelijoilla on tyypillisesti autismin kirjoa, erilaisia riippuvuuksia, oppimisvaikeuksia, käyttäytymisen haasteita, mielenterveysongelmia jne.






    Opiskelijat valitsevat suuntautumisvaihtoehdon. Näitä ovat tekniikan ala, hoiva-ala, matkailu ja kaupan ala. Level 1:n kesto vaihtelee opiskelijan tilanteen ja tuen tarpeen mukaan 6 kuukaudesta kahteen vuoteen. N. 70 % Level 1:n opiskelijoista siirtyy yhden vuoden jälkeen eteenpäin opinnoissaan. Opiskelija, kenellä ei edellytyksiä jatkaa opintojaan, siirtyy kunnan tarjoaman tuen piiriin (työvalmennus ja sosiaalityö). Työtä on hyvin vaikea löytää, mikäli on suorittanut vain Level 1:n.

    Tutustuimme kaikkiin suuntautumisvaihtoehtoihin. Kaikkiin suuntautumisvaihtoehtoihin perustetaan aina oma ryhmä, esim. tekniikan alalla on tänä vuonna vain kuusi opiskelijaa. Hoiva-ala on suosituin, jolloin tarvittaessa perustetaan niin monta ryhmää kuin kiinnostuneita on. Opettajien lisäksi ryhmissä työskentelee ohjaajia. Opiskeluhuolto on järjestetty kunnan toimesta siten, että opettajat ovat tarvittaessa yhteydessä sosiaalityöntekijöihin.





    Kunnan järjestämään poissaolojen valvojaan on sen sijaan tiivis yhteys. Jokainen opettaja kirjaa jokaiselta tunnilta poissaolijat. Oppilaitoksessa on vastuuopettaja, jonka viikoittaisesta työajasta on kaksi päivää varattu poissaolojen seurantaan ja niiden selvittelyyn. Kun opiskelija on ollut kuukaudessa 16 tuntia pois luvatta, on vastuuopettajan velvollisuutena ottaa yhteys kunnan poissaolovalvojaan. Tämä kutsuu opiskelijan huoltajineen käymään tai menee tarvittaessa sosiaalityöntekijän kanssa kotiin. Mikäli poissaoloihin ei saada riittävää selvitystä tai opiskelija ei ota tarjottavaa tukea vastaan, poissaolovalvoja ottaa yhteyttä nuorisotuomioistuimeen, missä määritellään jatkotoimenpiteet tai sakko. Poissaoloja seurataan niin kauan, kunnes opiskelija on suorittanut vähintään Level 2-tason koulutuksen tai on täyttänyt 23 vuotta. Poissaolovalvonta on ilmeisen tehokasta, sillä Sneekissä on viime vuosina vain yksi tapaus viety nuorisotuomioistuimen käsiteltäväksi. Keskeyttämisprosentti onkin Sneekissä Hollannin alhaisin, 2.8%!


    ROC Friese Poortissa, kuten muissakin vierailemissamme oppilaitoksissa, huumeongelma on mittava. Riippuvuuksien kanssa ollaan tekemisissä päivittäin. Tämä kulminoitui konkreettisesti käytävällä, kun meitä kierrättänyt opettaja poimi lattialta tyhjän pussin, missä oli ollut pilveä. Ilmeisen tavallista tämäkin on, koska tapahtuma sivuutettiin ilman sen kummempia toimenpiteitä.




    Päivä huipentui vierailuun tekniikan alan venepajalla. Kaksi opiskelijaa esitteli meille sujuvalla englannilla töitänsä. Tunnelma ja tohina pajalla oli varsin tutun oloista.  Opiskelijat halusivat viedä meidät veneajelulle ja tästähän me tätihenkilöt sulimme täysin!




    ...and the 12 points goes to Finland!




    Viikko on ollut vierailujen suhteen kiireinen, mutta aina sopivissa väleissä olemme hoitaneet uutterasti Suomen euroviisupromootiota. Tällä viikolla olemme hankkineet Pertti Kurikan nimipäiville jo ainakin kuuden hengen äänet. Kuuntelimme kappaleen tänään yhdessä HAN:in yliopiston työryhmän kanssa, joka jälkeen koulutusjohtaja Ton Van Bakel totesi: ” Tämän jälkeen Hollannilla ei ole enää mitään mahdollisuuksia”

    19.3. HAN University of Applied Sciences



    Lähtörutiinit sujuvat aamu toisensa jälkeen nopeammin ja liikkuminen oikeisiin juniin alkaa olla varsin sujuvaa. Silti viikon tässä vaiheessa alkaa jo hiukan väsymys painaa, koska päivät ovat olleet viikon aikana kestoltaan n. 12 tuntisia. Huomisen vietämme Amsterdamissa viimeistellen projektin kirjallisia töitä.  Sitä ennen kuitenkin vielä kohti HAN:nin yliopistoa Nijmegenissä.




    HAN: issa meitä vastassa oli koulutusjohtaja Ton Van Bakel, joka kertoi sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta sekä erityisesti luovien toimintojen hyödyntämisestä sosiaalityössä joka on heidän yliopistonsa erikoisuus. Opiskelijoita tulee yliopistoon tämän takia mm. Berliinistä ja muualta Saksasta.  Ton kertoi, että myös Hollannissa ollaan siirtymässä hyvinvointiyhteiskunnasta osallistavaan yhteiskuntaan. Tämä on huomioitu myös sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa löytää asiakkaiden kanssa uusia työtapoja ja tukea asiakkaan aktiivisuutta ja osallisuutta palveluiden hakemisessa.
    Seuraamme liittyi myös opettaja Paola De Bruijn, joka opettaa HAN:issa taidepainotteisia aineita sosiaalityöntekijäopiskelijoille.  Saimme tavata päivän aikana myös opintojensa loppuvaiheessa olevia sosiaalityön opiskelijoita, jotka haastattelivat meitä opinnäytetyöhönsä koskien tapoja toteuttaa seksuaalikasvatusta erityisryhmille. Opinnäytetyö liittyy kansainväliseen Sead-projektiin, josta Suomesta on ollut mukana Ammattiopisto Luovi. Kävimme aiheesta mielenkiintoisen keskustelun ja sovimme tutkimusyhteistyön jatkosta Skypen välityksellä.






    Ensimmäisen vuoden opiskelijat esittelivät meille opintojen alkuun liittyvää naamioprojektiaan, jota on toteutettu yliopistolla jo n. 30 vuotta. Projektin tarkoituksena on tukea opiskelijan itsetuntemusta, vuorovaikutusta ja ammatillista kasvua uudessa ryhmässä. Keskustelimme ryhmissä opiskelijoiden kanssa naamiotyöskentelyn herättämistä tuntemuksista sekä heidän tunnelmistaan opintojen alkuvaiheessa.




    Olemme saaneet viikon aikana hyvin kattavan kuvan Hollantilaisesta koulutusjärjestelmästä ja alkuviikolla heränneet kysymykset ovat saaneet vastauksia ja kokonaisuus on täydentynyt. Tapa kohdata ihmisiä sekä vapaamuotoisuus on osittain lähtöisin hollantilaisesta kulttuurista mutta näkyy myös selkeästi tavassa kouluttaa tulevia työntekijöitä. Koulutuksen arvostus on Hollannissa suurta.

    Jatkoimme keskustelua vielä Paolan ja Tomin kanssa päivällisellä ja sovimme yhteydenpidosta myös jatkossa.


    17.3. ROC van Amsterdam


    Tiistaipäivä olikin varsin tiivis, sillä iltapäiväksi siirryimme vielä Hollannin suurimpaan ammattioppilaitokseen, 38 000 opiskelijan ROC van Amsterdamiin. Tarkempi tutustuminen Utrechtiin sai jäädä toiseen kertaan, sillä nyt ehdimme vain napata pestopatongit kainaloon ja hypätä takaisin junaan.Roc van  Amsterdamissa on toimipaikkoja  yhdeksän ja me vierailimme 4000 opiskelijan oppilaitoksessa, mihin on keskitetty sosiaali- ja terveysalat. Kansallisuuksia ROC van Amsterdamissa on huikeat 172.




    Erityisen tuen päällikkö Jomara Riesebosch esitteli tuen järjestämisen prosessia, minkä hän on itse suunnitellut ja organisoinut :

    Vastuuope => Pluscoach => Care Coordinator

    Kun huoli opiskelijasta herää, on ensimmäinen vastuuhenkilö ryhmän mentori (vastuuopettaja). Vastuuopettajan tukena on ”pluscoach”, joka strukturoi opiskelijan opintoja. Mikäli pluscoachin tuki ei riitä, opiskelija ohjataan ”care-coordinatorille”. Näitä koordinaattoreita on 12. He ovat eri koulutusalojen opettajia, joiden viikkotuntiresurssista on varattu keskimäärin yksi työpäivä tehostettuun ohjaukseen. Valtaosa opiskelijoiden tuen tarpeista saadaan hoidettua tällä prosessilla.  Systeemi kuulosti todella toimivalta ja tulokset olivatkin loistavia.

    Mikäli opiskelijan tarvitsema tuki on tiiviimpää ja vaatii pidempää selvittelyä, care- coordinaatorit ohjaavat erityisen tuen asiantuntijaryhmään. Tähän ryhmään kuuluu 16 eri alojen asiantuntijaa. Tämän asiantuntijaryhmän rakenne tuntui vastaavan suomalaista opiskeluhuoltoryhmää. Iso osa työntekijöistä on kaupungin maksamia, mutta toimipaikka on saanut täysin itse organisoida kaupungin tarjoaman resurssin ja tähän järjestelyyn oltiin tyytyväisiä.

     
     

     ( Kiertelimme hyvinvoinnin koulutusalalla: Tässä hammashoidon harjoittelua :)


    Mikäli opiskelija haluaa saamastaan tuestaan huolimatta keskeyttää opintonsa tai vaihtaa alaa, hänet ohjataan 12 viikkoa kestävälle kurssille, mihin on resursoitu kaksi erityisopettajaa. Kurssin aikana haetaan uutta suuntaa jatkosuunnitelmille ja motivoidaan opintojen jatkamiseen. Tänä lukuvuonna 28 opiskelijaa on suorittanut kurssin ja vain yksi heistä on keskeyttänyt opintonsa. Koko toimipaikan keskeyttämisprosentti on ihmeellisen alhainen, alle 5 %.

    Jotakin tehdään ilmeisesti todella oikein, sillä Hollannissa oppilaitosten pitää ottaa sisään lähestulkoon kaikki halukkaat. Tätä olemme hämmästelleet kovasti, kun Suomessahan (varsinkin erityisammattioppilaitoksissa) opiskelijavalinta on hyvin harkittu prosessi ja iso osa hakevista opiskelijoista jää kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Hollantilaiset puolestaan kummastelevat sitä miten Suomessa voi joku jäädä kotiin tai ilman koulupaikkaa. Olemmekin useaan otteeseen todenneet, että voisimme oppia toisiltamme paljonkin.

    Oppilaitos ei voi kieltäytyä opiskelijan vastaanottamisesta, mutta tuen tarve arvioidaan huolellisesti jo edellisenä keväänä yhteistyössä perusopetuksen ja sosiaalitoimen/terveydenhuollon kanssa. Opintoja edeltävään tukeen satsataan paljon. Mikäli oppilaitos ei pysty tarjoamaan opiskelijan tarvitsemaa tukea, pitää oppilaitoksen selvittää tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa vaihtoehtoinen jatkopaikka. Varsinaisia erityisammattioppilaitoksia ei ole, mutta toimintakeskuksia ja työkeskuksia on kunnissa hyvin tarjolla.


    Yhteistyö jo perusopetuksen ja sosiaalitoimen kanssa on tiivistä, sillä tuen tarvetta Hollannissa on tuskin yhtään vähemmän kuin meilläkään. Jomaran mukaan siirtyminen edeltävään tukeen ei ole sujunut täysin kivuttomasti, mutta hyvät tulokset ovat puoltaneet sen jatkoa. Myös tutkinnon neliportaisuus keventää huomattavasti opintojen etenemistä silloin, kun  opiskelijan resurssit ovat syystä tai toisesta rajalliset.

    Ilahduttava ammattinimike on kaupungin tarjoama ”school attendance officer”, joka on kaksi päivää viikossa toimipaikassa. Laki velvoittaa alle 18-vuotiaan läsnäoloon koulussa ja mikäli luvattomia poissaoloja alkaa kertymään, vanhemmat saavat sakon. School attendance officer selvittelee poissaoloja ja ohjaa tuen piiriin, mikäli poissaolojen syihin liittyy selvittelyn ja ohjauksen tarvetta.

    Elokuussa 2014 voimaan astunut laki velvoittaa oppilaitoksia järjestämään erityisopiskelijan tarvitseman tuen. Oppilaitokset saavat valtiolta ison määrärahan, minkä käyttämisestä oppilaitos vastaa. Tähän mennessä onkin ollut mielenkiintoista nähdä kuinka eri lailla oppilaitokset saman maan sisällä toimivat.

    Tämä iltapäivänä oli tähän astisista vierailukohteistamme oli opiskeluhyvinvoinnin kannalta antoisin.Lopuksi kokoonnuimme vielä mukavaan yhteiseen hetkeen koko tiimin kanssa, vapaamuotoista ja luontevaa yhteisöllisyyttä on oppilaitoksissa paljon, joka näkyy yleisenä välittömyytenä sekä henkilökunnan kesken että opiskelijoiden kanssa. Siitä voisimme ottaa oppia.






    tiistai 17. maaliskuuta 2015

    17.3. Roc Midden /Utrecht

    Aamuauringossa hyppäsimme junaan kohti Utrechtissa sijaisevaa oppilaitosta Roc Midden. Hollantilaiseen mutkattomuuteen on ollut helppo sujahtaa  mukaan ja  yleinen tunnelma kouluilla on rentoa ja ystävällistä. Toisaalta hollantilaiseen tyyliin kuuluu myös melko suora ja kipakkakin huumori, jossa asiat sanotaan hyvin suoraan. Vaikuttuneita olimme aamutuimaan myös bussikuskin ystävällisyydestä, jossa hän pysäytti bussin neuvoakseen meitä huomattuaan että olemme menossa väärään suuntaan.

    Aamupäivällä tutustuimme oppilaitoksen tekniikan toimipisteeseen sekä oppilaitoksessa opiskelijoille annettavaan tukeen. Kansainvälisten asioiden vastaava Norbert Ruepert esitteli hollantilaista koulutuspolitiikkaa ja ammatillisten oppilaitosten rahoituspohjaa. 12- vuoden iässä oppilas joutuu tekemään valintoja tulevan opintopolkunsa suhteen. Tässä vaiheessa heidän kognitiivinen tasonsa myös testataan. Hollantilaisessa koulutusjärjestelmässä älykkyysosamäärän testaus on hyvin keskeisessä asemassa.


    '



    Erityisen tuen järjestämiseen suunnataan paljon rahaa ja oppilaitokset saavat (meidän mielestämme) yllättävänkin itsenäisesti määritellä, miten he käyttävät tämän rahan. ROC Middenissä on onnistuttu varsin hyvin erityisen tuen järjestämisessä, sillä muutaman vuoden aikana aikana oppilaitos on onnistunut pienentämään keskeyttämisprosenttia 15%:sta alle puoleen, 7 %. Valtio onkin myöntänyt kaksi viikkoa sitten palkinnon ROC Middenille tuloksellisesta työstä keskeyttämisen ehkäisyssä. Yleinen koulutuspoliittinen trendi näyttää olevan, että keskeyttämisen ehkäisyyn satsataan nyt todella runsaasti, sillä syrjäytymisen hinta on yhteiskunnalle on moninkertaisesti kalliimpi. Alle 25-vuotias ei saa Hollannissa mitään taloudellisesta tukea, ellei hän ilman erittäin painavaa syytä suorittanut vähintään 2. tason (basic vocational training, suuntaa avustavien tehtäviin).

    Uraohjaaja ja erityisopettaja kertoivat, miten ROC Middenissä on erityinen tuki ja opiskeluhuolto on järjestetty. ROC Middenissä on 9 toimipaikkaa ja 8 sosiaalityöntekijää, jotka ovat tiiviissä
    yhteistyössä kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Ryhmänvastaava on keskeisessä roolissa ja
    opiskeluhuollon tuki on luonteeltaan coaching-tyyppistä.






    maanantai 16. maaliskuuta 2015

    Erilaisia oppimisympäristöjä 16.3.

                             Näkymiä Emmeloordista, jokaisella koulutusalalla on oma värinsä








    Päivän lopuksi Tom vei meidät vanhaan kalastakylään Urkissa


    '